Dieetti etenee lupaavasti, tänä aamuna numerot tippuivat vaa'alla tasan 79 kiloon ja kuukauden kestäneen läskisodan jäljiltä alkaa koko kroppa tuntua kiinteämmältä. Kyllähän tässä tätä ylimääräistä ihraa edelleen roikkuu mukana, mutta pahin turvotus ja plösö-olo on mennyt ohi. Vihdoinkin on sellainen olo, että kesään mennessä voisi oikeasti nähdä jotain kunnon tuloksiakin!

Kolme kiloa kuukaudessa on enää parin sadan gramman päässä. Helmikuun loppuun mennessä tavoite on vähintään 2 kiloa alempana. Vauhti tuntuu tietysti vähän hitaalta kun vertailee lehtien ja tv-ohjelmien eeppisiin laihdutustarinoihin, joissa 200-kiloisesta ponttoonista muotoutuu vuoden aikana 60-kiloinen maratonjuoksija tai mainoksessa kehutaan kun pussikuurilla viikossa katoaa ilmaan 8 kiloa läskiä tekemättä mitään. Täytyy kuitenkin muistaa, etten ole osallistunut mihinkään biggestloser-tyyppiseen läskileiriin tai kituuta ketoosidieetillä. Moni kehuu saaneensa laihtumisen hyvään vauhtiin karppaamalla, mutta en usko vähähiilihydraattisen ruokavalion olevan minulle mikään loppuelämän juttu. Täytyy siis tyytyä hitaisiin, mutta varmoihin tuloksiin, niin tylsää kuin se onkin.

Proteiinimääriin täytyy tästä lähin kiinnittää enemmän huomiota, vaikka ruokavalio on muuten ihan kunnossa. Pahimmillaan proteiininsaanti on jäänyt melkein puoleen suosituksista (1g/painokilo). Päivittäistä kalorimäärää nostettuani sekin on muuttunut parempaan suuntaan, mutta vaatii edelleen tarkkailua. Rasvojen kanssa olen näin alkuun ollut vähän liiankin varovainen, välillä voi ne paistohommat tehdä pienen rypsiöljytilkankin kanssa. Myös eväät työpaikalla vaativat vähän petraamista; einessoppa, jugurtti ja hedelmä ovat yksinkertaisesti liian kevyttä muonaa 8 tunnin työpäivänä. Kotiin tullessa on ollut ihan kauhea nälkä ja ennemmin tai myöhemmin sitä retkahtaa vetämään kotimatkalla jonkun heseburgerin pahimpaan oloonsa. Myös väsyneenä tekee mieli vähän mitä sattuu, joten punkka kutsuu tästä eteenpäin jo ennnen puoltayötä.

Combatissa on ollut varsin mukavaa ja sinne aion suunnistaa taas tänäänkin. Muilla ryhmäliikuntatunneilla en ole vähään aikaan edes käynytkään. Kotona olen tehnyt lihaskuntoharjoittelua ja on ollut kiva huomata, että jaksaa tehdä sarjoja entistä isommilla painoilla. 6,5 kilon painot ovat vaihtuneet 7,5 kiloisiin. Ojentajat kaipaisivat lisää voimaa, niistä ei ole tällä hetkellä oikein mihinkään. 3 kilon painoillakin tekee tiukkaa saada kympin sarjoja loppuun. Kulmasoutu taas on liikkeenä niin perseestä, että pitäisi kuulemma mennä salille tekemään sitä taljan kanssa, kun kotona se ei oikein maistu. Onneksi täällä kotona on joku joka pakottaa tekemään sitäkin :D Myös askelkyykyt sujuvat nykyään helpommin, aikaisemmin en meinannut pysyä kunnolla tasapainossa, mutta tekniikkani olikin aivan hanurista. Pientä kehitystä on siis nähty tälläkin saralla. Hommaa kuitenkin riittää, mutta tänään tulee viikon neljäs liikuntakerta täyteen eli tavotteissa on pysytty :)