Vaaka kertoo karua kieltään ja 81,8 kilosta siis lähdetään liikkeelle. Seuraava puntarointi sitten viikon päästä. Tänään ehdin jo ensimmäistä kertaa käyttää ravintolaskuria aamupalan laskemiseen, tarkoitus olisi jättää noin 500 kalomaloorin vaje per päivä. Jumppasali kutsuu jahka saan tämän nuhaköhän pois alta (onneksi on jo menossa pois päin).

Tavoitteista vielä sen verran että kesäkuun ensimmäisenä päivänä vaaka näyttää noin 72 kiloa. Kympin pudotus kuulostaa ensi alkuun kovalta, mutta jos viikossa ihraa irtoaa noin puoli kiloa (mikä lienee ihan suositeltava tahti), 10 kiloa pitäisi sulaa jo toukokuuhun mennessä. Teknisesti ei siis mitenkään mahdotonta, mutta laihdutus on valitettavasti muutakin kuin matikkaa. Suurin ongelma lienee ajoittainen motivaatiopula, ensimmäiset pari vikkoa menee aina yhtä kevyesti, mutta sen jälkeen alkaa tekemään tiukkaa kaikkien laskiaispullien ja runebergin torttujen keskellä. Olenkin päättänyt jo valmiiksi, että satunnainen herkuttelu kuuluu myös ruokavalioon ja kalorit tasataan keventämällä päivän muista syömisistä. Motivaation ylläpitämiseksi otin myös itsestäni varsin epäimartelevan kuvan jumppatrikoissa ja ihonmyötäisessä t-paidassa...

Tilanne voisi kai olla pahempikin, mutta ei tuokaan ruho kovin hyvältä näytä bikineissä. Kesä onkin juuri ahdistavinta aikaa kun ei voi peittää läskejään villapaitojen alle ja uimaranta tuleekin kierrettyä kaukaa vaikka olisi miten kuuma päivä. Onneksi on vielä talvi ja koko kevät aikaa kiinteytyä edes siihen kuosiin, että tuon t-paidan kehtaa vetää taas päälleen julkisillakin paikoilla.